| Perttu's profileKrooninen älyBlogLists |  Tools  Help |
|
9/22/2006 Keskipitkä ruotsi 2006/syksyKuuntelun alustavat tulokseni:
25 / 30 + 8 / 10 --> 74 / 90
Lukiossamme vain yksi oli saanut monivalinnoista enemmän pisteitä kuin minä!
Ennen vanhaan kielten ylioppilaskirjoitukset koostuivat yksinomaan käännöstehtävistä, kertoi isoäitini, joka kirjoitti ylioppilaaksi 1950-luvulla. Tänä vuonna ei ollut lainkaan käännöstehtäviä, vain luetunymmärtämistä ja monivalinta-aukkoja. Ei ollut edes täysipituista ainetta vaan piti kirjoittaa kolme 50–70 sanan viestiä. (Viimeisessä tehtävänannossa sanottiin tosin yleisten ohjeiden vastaisesti, että 50–80 sanaa.) Näitä viestitehtäviä ei ole ollut juuri koskaan, mutta viime kerrasta on ehkä vaivainen vuosi aikaa. Kyseinen tehtävätyyppi kuulemma heijastelee nykyajan tarpeita.
Oli 55 monivalintatehtävää, joita painotettiin muistaakseni seuraavasti:
Muut painotukset:
En oikein pitänyt viestitehtävistä. Olisin mielummin valinnut täysipituisista aineista itselleni sopivimman, jolloin olisin voinut ehkä paremmin näyttää taitojani. Onneksi sanavarastoni vaikuttaisi olleen kunnossa: tiesin mm. sellaiset tärkeät sanat kuin ett läger ja inbjuda ja kondition. Joitain tyhmiä virheitä saatoin tosin tehdä esim. prepositioissa. Pahinta oli, etten oikein tiennyt, millä tyylillä sähköposti ja se hakemus olisi pitänyt kirjoittaa. Laitoin hakemukseen paikan ja päiväyksen, sähköpostiin en.
Luetunymmärtämisestä vaikeimmat osiot olivat varmastikin se, jossa esiintyy etunimikaimani, sekä sisustusmaalikahviteksti.
Pidän E:tä ihan mahdollisena.
Keskipitkän ruotsin koe (PDF).
Eväät: 5 dl vesijohtovettä, 3 dl mansikkatiivistemehua, 2 kerros-eväsruisleipää, 2 omenaa, 5 riviä Fazerin sinistä. 9/21/2006 InsändareI dag läste jag Hufvudstadsbladets insändaresidan. En person skrev om någonting aktuellt. Jag skrev tillbaka, men nu vågar jag inte skicka min insändare! Jag måste publicera den här, ty jag har tillbrungit mitt dyra tid med den. ;)
Olen tosin lähestynyt aihetta myös kriittisemmältä kannalta. 9/20/2006 Biologia 2006/syksyMinulle tämä olikin sitten ensimmäinen kirjallinen yo-kirjoituspäivä (elämäni aikana). En ollut edes erityisen jännittynyt, mitä ihmettelen. Muutunko lunkiksi? (Tosin vaikka en ollut tuntenut itseäni edellisenä iltanakaan erityisen jännittyneeksi, yöunta kertyi vain viitisen tuntia. En saanut unta ja se oli hajanaista. Olin kuitenkin aika virkeä ja olen edelleen.)
Jospa ennen itse tehtävistä turinointia mainitsen vähän jotain epäolennaista:
Eväät: kaksi omenaa omasta pihasta, viisi riviä Fazerin sinistä, 5 dl lähdevettä (kaupassa ei kai ollut myytävänä tyhjiä pulloja), 3 dl sekamehua, 3 Linkosuon eväsleipää, täytteenä: edam, jotain makkaraa ja lehtisalaattia.
Eväistä kului: molemmat omenat, kaksi leipää, molempia juomia tasapuolisesti yli puolet, kolme riviä Fazerin sinistä.
Muuta mukana ollutta: värikynät oli, mutta en tarvinnut. En piirtänyt mitään, taulukkoja tosin tein. Taavi* harmitteli, kuinka oli unohtanut värikynät, mutta arvelisin, ettei hänkään niitä tarvinnut.
Kaverit: Kirjoittajia oli yli 30. Biologian kirjoitti varmaan vajaat kymmenen tyyppiä, joista yksi oli Taavi ja muilla ei ole blogissani salanimeä
 . Jokke* kirjoitti filosofian. Taavi lähti pois jo ennen yhtä, mutta sanoi kuitenkin, että hänellä meni ihan OK:sti. Jokke oli paikalla loppuun asti, mutta hänelle jäi kuulemma jopa viisi minuuttia luppoaikaa. Mutta humanistithan joutuvat vastaamaan vain kuuteen kysymykseen!WC-käynnit: kaksi.
Muuta: olin viimeinen, joka palautti kokeen! Kokelasnumeroni oli sama kuin ruotsissa, mitä ihmettelin alussa kovasti. Olin ymmärtänyt, että kokelasnumero olisi koekohtainen.
Seuraavassa biologian kokeen tehtävät ja analyysi vastauksistani:
1. Lämpötila vaikuttaa fotosynteesin nopeuteen pinaatinlehdissä oheisen kaavion mukaan.
a) Määrittele fotosynteesi. (1 p.) b) Kuvaile ja selitä lämpötilan vaikutusta fotosynteesin nopeuteen. (3 p.) c) Miten muut ympäristötekijät vaikuttavat fotosynteesin nopeuteen? (2 p.) Tässä sen huomaa, kuinka helposti sitä jättää tehtävänannon lukematta. Vasta nyt huomaan tuon "pinaatinlehti"-jutun ja kaavion selityksen. Lähdin ilmeisesti suoraan lukemaan kysymyksiä. No, se ei haitannut. Perustehtävä. b) Mainitsin lämpötilasta, että alle 10 asteessa lämpö ei riitä kemiallisiin reaktioihin ja yli 30 asteessa kasvin oma soluhengitys laskee fotosynteesin suhteellista nopeutta. a) Määrittelin käsitteen hyvin laajasti, liian laajasti yhden pisteen vastaukseen. Ettei vain tulisi yhtään väärinkäsitystä. c) Valon voimakkuus ja aallonpituus, hiilidioksidin ja veden määrä.
2. Miten aitotumallisen solun DNA ja RNA eroavat rakenteeltaan ja tehtäviltään, ja missä niiden toiminta tapahtuu? Esitä vertailu lyhyesti vastauspaperillasi mallin mukaisena taulukkona.
Tässäkin jäi osa tehtävänantoa lukematta. Luonnostelupaperille kirjoitin jo, missä on RNA:n toimintapaikka esitumallisessa ja missä tumallisessa solussa. Onneksi huomasin sitten, että kysymyksessä puhuttiin tumallisesta solusta.
4. Norppa (Phoca hispida hispida) esiintyy yleisenä Pohjoisessa jäämeressä. Sen alalaji itämerennorppa (Phoca hispida botnica) elää Itämeressä ja toinen alalaji saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) vain Saimaassa. Itämeri on syntynyt 10 000:n viime vuoden aikana maankohoamisen erottaessa sen valtameristä, ja Saimaa on syntynyt kuroutumalla Itämerestä.
a) Miten eri evoluutiovoimat ovat voineet vaikuttaa Itämeren ja Saimaan norppapopulaatioiden kehitykseen? (3 p.) b) Millä eri menetelmillä voidaan tutkia kolmen mainitun norppapopulaation eroja? Millä tutkimusmenetelmällä varmistuisi se, ovatko populaatiot kehittyneet omiksi lajeikseen? (3 p.) Aluksi ajattelin, etten oikein osaisi vastata tähän, mutta sitten ei ollut enää varaa olla kovin ronkeli. Mutta huomasin, että tehtävä oli melkein suoraan Biologia kertaus -kirjasta (s. 86), ja olin sattumalta katsonut joskus kesemmällä tehtävää ja sen vastausta! Kiitos kirjavinkistä, Myrskyneito! Ensin olin vähän hukassa "evoluutiovoimien" kanssa eikä tullut muuta mieleen kuin valinta, mutta sitten jostain pulpahti päähän sana "isolaatio", ja sitten kirjoittelinkin jo geenivirran tyrehtymisestä kuin vanha antikreationisti!
 5. Oheinen sukupuu esittää perinnöllisen munuaistaudin ilmenemistä eräässä suvussa.
a) Päättele ja perustele, periytyykö tauti dominoivasti vai resessiivisesti ja onko se autosomaalinen vai sukupuoleen kytkeytynyt. (2 p.) b) Mitkä ovat henkilöiden 1–9 ja 11 genotyypit? (2 p.) c) Sukuun odotetaan kahta uutta lasta (numerot 10 ja 12). Onko näiden lasten riski sairastua kyseiseen tautiin samanlainen? Perustele vastauksesi. (2 p.) Tämä tehtävä vaatikin funtsimista. Hämäävää taisi olla, että kantaäitiä (henkilö 2) lukuunottamatta kaikki sairaat olivat miehiä. Mutta ei, kyseessä ei silti ollut X-kromosomaalinen periytyminen vaan tavallinen dominoiva sairaus. Funtsimista vaati myös se, mikä oli sen sairaan miehen genotyyppi, jonka poika oli sairas. Laitoin siihen, että hän voi olla hetero- tai homotsygootti. Ja niin se ilmeisesti olikin. c) En kuitenkaan vastannut selvästi kysyttyyn asiaan, sillä vastauksestani ei mitenkään voisi päätellä, että vastaus olisi "ei" tai "kyllä". Kirjoitin vain jotain sen suuntaista, että on mahdollista että henkilön 4 kaikista lapsista tulee sairaita, tai sitten ei. Ajattelin parannella vastausta, mutta aikaa ei sitten ollutkaan...
6. Tyttö lukee kirjaa aurinkoisella rannalla. Hän kohdistaa katseensa ulapalla purjehtivaan laivaan ja kohottaa aurinkolasit silmiltään. Samalla tuulenpuuska lennättää hiekkaa tytön silmiin ja saa hänet hieromaan silmiään. Selitä seikkaperäisesti, miten silmä reagoi mainittuihin tapahtumiin ja mitä muutoksia ne aiheuttavat silmässä ja sen toiminnoissa.
Selostin tässä neljä asiaa: 1) linssin mukautuminen, 2) pupillin mukautuminen iiriksen avulla, 3) silmäluomen refleksinomainen sulkeutuminen ja 4) kyynelnesteen erityksen lisääntyminen. En sitten tiedä, miten seikkaperäinen olin tai miten seikkaperäinen olisi pitänyt olla...
8A. Miten voidaan risteyttämällä osoittaa, mikä on kahta vallitsevaa ominaisuutta ilmentävän eliön genotyyppi, kun näitä ominaisuuksia säätelevät geenit ovat eri kromosomeissa? Käytettävissä on myös molempia resessiivisiä ominaisuuksia ilmentävä homotsygoottinen eliökanta. Esitä ratkaisumahdollisuudet risteytyskaavioin.
Vaikka taisinkin vastata oikein, tämän tehtävän vastaukseni oli kaikkein jaarittelevin ja arviolta myös tylsin lukea. Selostin sekä taulukoilla että sanallisesti, millaisia jälkeläisten genotyyppejä olisi tulossa. Ajattelin tehdä vielä yhteenvedon, mutta eihän sellaiseen ollut aikaa.
10. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Yhdysvalloissa on siirretty hämähäkin geenejä bakteeriin ja saatu tämä tuottamaan hämähäkin seitin kaltaista kuituainesta. Tästä lujasta materiaalista voidaan tehdä esimerkiksi kankaita.
Selvitä vaihe vaiheelta, kuinka hämähäkin ”seittigeeni” saadaan toimimaan bakteerissa. Tämä oli neloskurssin asiaa. En muistanut, miten geeni paikallistetaan hämähäkistä, joten oikaisin vähän ja oletin, että geeni on jo eristetty. Oioin muutenkin turhan paljon. Enkä muistanut kaikkea oleellista, ja jotain muistin väärin. Ihan hävettää...
+11. Tee selkoa virusten rakenteesta ja lisääntymisestä. Tarkastele virusten merkitystä ihmisen kannalta.
Aloin tehdä tätä tehtävää viime hetken paniikissa kymmentä minuuttia ennen kokeen loppua. Olisi kannattanut noudattaa viime viikolla biologianopettajalta saamaamme neuvoa ja huitaista nopeasti jotain vaikka ranskalaisin viivoin, mutta enhän minä niin voinut tehdä... Ehdin kirjoittaa ehkä kaksi kappaleellista tekstiä, mikä on tietysti vain pintaraapaisu näin laajasta aiheesta. Jokeritehtävän maksimipistemäärä on 9, mutta olen tyytyväinen, jos saan edes 2 pistettä.
Mikä sitten mahtaakaan olla arvosana? Keväällä E:n pisteraja oli 37 pistettä eli saa missata 11 pistettä. Pika-arvion perusteella saattaisin nippa nappa ylettyä tuohon rajaan. Tosin jos pisterajat olivat keväällä poikkeuksellisen korkeat, ne ovat ehkä nyt matalammalla. Toivottavasti...
Kiinnostava huomio: onkohan ekologia todella out nykyään, kun esim. YLEn Opinportin keskustelupalstalla ei kukaan ole kiinnostunut kysymään asiasta mitään. Vanhat biologit, jotka yo-kokeita suunnittelevat, ovat kuulemma taas suuntautuneet erityisesti näihin aiheisiin. Nykyisin genetiikka ja geenitekniikka vain taitavat olla coolimpia. 9/18/2006 Jotakuta on taas verisesti loukattuKenties joidenkin muslimien loukkaamiseen on aina suuri riski, kun paavi puhuu islamista. Miten rakentavaan sävyyn tämä sitten puhuukin.
Paavi lainasi jotain bysanttilaista keisaria, joka oli syyttänyt islamia miekkalähetyksestä. Myöhemmin paavi selitti tarkoittaneensa puheellaan kannustaa uskontojen väliseen vuoropuheluun.
Minun on vaikea ymmärtää, että muslimimaailma loukkaantuu lyhyestä pätkästä pientä ja pienelle joukkiolle tarkoitettua puhetta. Jotenkin tuntuu, että joku taho yllyttää muslimeja vihaisiksi väärän tiedon avulla. Kuinka tämä puhe edes on päässyt maailman tietoisuuteen? (Vastaavaa masinointia epäiltiin pilapiirrosjupakassa. Perusteena epäilykselle oli esimerkiksi se, että asiasta nousi kohu vasta kauan sen jälkeen, kun piirrokset oli julkaistu tanskalaisessa lehdessä.)
Tässä keskustelussa voidaan argumenttina hyvin tuoda esiin kristinuskon itsensä piirissä tapahtuneet väkivaltaisuudet. Sen sijaan ei ole soveliasta tappaa 70-vuotiasta nunnaa (näin tapahtui Somaliassa) tai raivoisasti manata kuolemaa paaville (kuten somalialainen uskonnollinen johtaja on jo ennättänyt tekemään) oman näkökannan vahvistukseksi. Ehkä islam tarvitsee vielä aikaa oppia sivistynyttä reagoimista erimielisyystilanteissa. (Voitko kuvitella samanlaisia reaktioita länsimaissa?) 9/8/2006 Habemus maioremTampereen pormestarinvalintaa on hehkutettu paljon. Tai Aamulehti on hehkuttanut. Sillä oli eilen oikein laajennettu etusivun juttu uudesta pormestaristamme, kokkarista Timo P. Nieminen.
Eräs henkilö sanoi, että pormestari kuulostaa hirveän kapitalistiselta/elitistiseltä/joltain. Selitin, että sehän on vain kaupunginjohtajan uusi nimitys. Mutta nyt kun kokkari valittiin, "elitistinen" ei tunnukaan enää niin vieraalta määreeltä pormestarille. (Ei sillä, etteivätkö kokoomuslaiset saisi mitään hyvää aikaan; esim. Karkkilan kaupunginjohtaja on kokoomuksesta ja on kuulemma tehnyt hyvää työtä.)
Aamulehti hehkutti luonnollisesti pormestariasiaa, sillä sehän on tamperelainen lehti. Kaikkia muita medioita asia ei näy kiinnostaneen, Hufvudstadsbladetkin ohitti asian peräti arviolta 60 palstamillimetrillä. Aamulehti suhtautuu pormestarijärjestelmään ilmeisen positiivisesti, sillä valistusta ja ylistystä on saanut lehden sivuilta lukea jo aika kauan.
Uusi pormestari astuu virkaansa ensi vuoden alussa. Hänet valitsi kaupunginvaltuusto, mutta suunnitelmissa on kahden vuoden päästä järjestää suora kansanvaali. (Kaupunginvaltuuston puolueiden välillä tapahtui riitelyä; kaupunginvaltuusto oli sopinut, että opposition kanssa ei äänestyksestä neuvotella, mutta kuitenkin oppositio ratkaisi äänestyksen Niemisen eduksi. "Aseveliakseliksi" kutsuttu suurimpien puolueiden kokoomuksen ja SDP:n sanelupolitiikkayhteistyö Tampereella rakoilee.)
Lisäksi valittiin neljä apulaispormestaria, kaikki naisia. On olemassa "lasten ja nuorten asioiden apulaispormestari", mutta ei vaikkapa "vanhusten asioiden apulaispormestaria" – ikärasismia! (No, ei mikään ihme, sillä sellainen apulaispormestarihan joutuisi jopa ottamaan vastuuta huonosta vanhustenhoidosta, ja sellainenhan olisi stressaavaa... "Lasten ja nuorten apulaispormestari" taas kuulostaa niin kivalta, että siinä on oikein hyvä sauma nuoleskella äänestäjiä.)
(Erikoista muuten: samalla kun Tampereella ollaan innoissaan uudesta ylimmän vallan käyttäjän virasta (pormestari mm. johtaa kaupunginhallitusta), samat ihmiset haluavat ottaa presidentiltä pois viimeisetkin valtaoikeudet! Mikä logiikka?) 9/5/2006 Teknologia ahistaaOlen kai lukenut jostain Kielikellon numerosta, mahdollisesti kymmeniä vuosia vanhasta, että sanan teknologia sijaan tulisi käyttää sanaa tekniikka, sillä se tarkoittaa samaa asiaa mutta on suomenkielisempi.
MikroBitti-lehden pääkirjoituksessa muistutetaan, että perinteinen tv-tekniikka väistyy tasan vuoden päästä digi-tv:n tieltä. Samalla väitetään, että valittelu digitelevisioon siirtymisestä on laantunut. Jotenkin tuntuu, että kirjoittajan sanoma on: "Viimeinkin ne turhanpäiväiset jankutukset loppuvat ja ihmiset suostuvat ottamaan edistysaskeleen." Tällainen asenne on aika ärsyttävä.
On ihan oikeasti olemassa ihmisiä, joille digiboksihankinta tekee taloudellisesti tiukkaa. Kaiken lisäksi se voi olla (samoillekin ihmisille) teknisestikin liian vaativaa.
Todella ärsyttävää on kielto purkaa digitaalinen signaali (esim. isoissa laitoksissa, sairaaloissa, taloyhtiöissä), jolloin "digiboksaus" (taas itse keksimäni uudissana, otakaa käyttöön!) tapahtuisi pääkeskuksessa, eikä kaikkiin sairaalan huoneisiin / taloyhtiön asuntoihin / ... tarvitsisi hankkia erillistä digiboksia tai -tv:tä. En muista, kenellä on valta tällaiset kieltää. (Ehkä liikenne- ja viestintäministeriö.) Perusteen muistan: "uudistus menisi hukkaan, jos signaali muutettaisiin analogiseksi eivätkä kaikki voisi käyttää digitaalisia lisäpalveluita". Typerää kontrollointia! Kai se nyt on taloyhtiön asukkaiden / sairaalan omistajien / ... päätettävissä oleva asia!
Toinen ärsyttävä asia on PlayStation 3:n aikomus estää käytettyjen pelien välitys. PS3 ottaisi yhteyden puljun palvelimeen ja varmistaisi, että peli on myyty juuri kyseiselle konsolille pelattavaksi. Ostettu peli siis toimisi vain yhdellä koneella. Peliyhtiöiden toivomuksesta kai.
Sony ei vain ole ottanut huomioon, että sellainen peli, joka toimii vain yhdellä konsolilla, on arvoltaan pienempi kuin millä vain PS3:lla toimiva. Järkevä kuluttaja ei ehkä suostuisi maksamaan kyseisenlaisesta pelistä kuin ehkä neljäsosan–puolet PS2-pelien hinnasta.
Minun pitäisi olla kirjoittamassa äidinkielen ainetta huomiseksi eikä istua koneella... |
|
|
